À bientôt mon amie chere!

Tänään oli vähän surullinen päivä. Mun rakas ranskalainen ystävä Océane lähtee lauantaina takaisin kotiin, ja me pidettiin sille jäähyväispiknik. Hän oli tän lukuvuoden rotaryvaihdon kautta meidän lukiossa, ja tää lukuvuosi on ollu ihan mieletön. Annoin sille yhden mun hienoista pinsseistä ja askartelin sille A2 kokosen kortin, johon liimailin kuvia meistä ja kaikkee muuta kivaa. Mulla on niin tyhjä olo nyt.

Jos joku henkilö on auttanu mua tässä koko vaihtojutussa, se on ollu nimenomaan Océane. Hän on jaksanut kuunnella kuinka mä innoissani puhun mun lähdöstä ja tulevasta vuodesta, hän oli mun apuna kun täytin mun kaavakkeita ja kirjoittelin kirjeitä. Hän oli niiden ensimmäisten ihmisten joukossa joille kerroin lähteväni Ranskaan.
Ihan järkyttävää miettiä, ettei Océane ole meidän koulussa enää. Syksyllä kun meen morjestaa kavereita, niin tää ranskatar puuttuu! Enkuntunneilla opettaja nauro meidän jutuille kun me sätittiin toisiamme. Juostiin toistemme perässä koulussa ja naurettin ihan tosi lujaa :D Vietettiin monta monta hyppytuntia yhdessä, juoruttiin, vitsailtiin ja jopa juteltiin ranskaks. Tää nainen sai mut elämään pikkusen sponttaanimmin ja autto mua tajuamaan mun tulevan vuoden hyviä, mutta myös kipukohtia.

Nää ei oo hyvästit vaan näkemiin. Ranskassa me asutaan reilun 300 kilometrin päässä toisistamme, mutta paikallisilla luotijunilla välimatka kestää puolitoista tuntia. Mä tiedän että me nähään ensi vuoden aikana, Océane tulee Thionvilleen ja mä haluan mennä sen luokse.

Mä en haluu ees ajatella miten vaikeeta muista hyvästeistä heipoista tulee...

Tu me mangues Océane.

**

Today I had to say good bye to my dear friend Océane. It was kinda happy and kinda sad day, she is really my friend and she helped me so much when I needed help, especially with this exchange-stuff. She teached me to live in a moment!

But this isn't a really good bye. Next year, there will be only 300 kilometres between us, and I want to take the advantage of that. We will see each other next year. I know it. 

I really, really miss you Océane.