Vosgeilla

Hellurei!

 Tottakai meikäläinen sai noi limenvihreet tyttösukset kun ois vaikka mitä hienoja ollu tarjolla.. 

 Mukavimmat monot joita oon ikinä pitäny jalassa! Ei ollu jalat näitten takia yhtään kipeet.

Vosgeilla näytti maisemat aika tutuilta.. vai mitä mieltä ootte?

Kuten jo viime postauksessa kuumottelin, meillä oli viikonloppuna laskettelureissu Vosgien vuoristolla, jotka sijaitsee parisen sataa kilometriä Thionvillestä eteläänpäin. Pakkailut siis sain kuin sainkin ajoissa valmiiks ja päästiin matkaan! Yllätyttekö muuten, jos sanon ettei mulla kuvia oikeen oo? Jostain syystä en uskaltanu kameraa mukanani tonne roudata...

Lähtö oli siis perjantai-iltana. Kannettiin kamat bussiin ja otettiin suunnaksi Vosgit. Lähdin siis läheisen pikkukylän nuorisotoimen (tai jonkun vastaavan porukan) mukana reissuun, meitä oli bussillisen verran porukkaa aina pienistä 10-v pojista päälle kuuskymppisiin miehenköriläisiin. Tasan mun ikäsiä oli yhdeksän itteni mukaan lukien. Parin tunnin bussimatka meni rattosasti syödessä, leffaa kattoessa ja lunta bongaillessa. Viimenen nousu osottautukin bussille sitten liian jäiseksi, ja niin me jouduttiin raahaamaan isot kassit perässämme jäistä ja lumista mäkeä pitkin majapaikkaan. Perille saavuttua kasattiin meidän -96 jengin kanssa sängyt yhteen läjään, purettiin matkalaukut ja pelattiin korttia.

Lauantaiaamuna meidät tultiin herättämään jo klo 6.45. Aamupala nassuun ja kohti laskettelukeskusta! Perille saavuttuamme meidän piti tosin jonottaa vuokrauspisteellä välineitä ensin puolitoista tuntia! Omat tiedot piti näpytellä tietokoneelle, ja aika polleena olin sen jälkeen, kun ensin löysin koneesta suomenkielisen version ja seuraavaksi kun kone ties mun asuinpaikan ja postinumeron pelkästään nimen ja syntymäpäivän syöttämisen jälkeen!

Kamat saatiin kuitenkin loppujen lopuksi vuokrattua ja laskettelu sai alkaa! Ite laskin koko päivän mun hostveljen Charlesin ja sen kaverin Gaétanin kanssa, ja tottakai heti ekana pojat päätti suunnata punaseen (eli tasoltaan vaikeaan) rinteeseen. No siinä ei sitten meikätyttösen auttanu vikistä vaan se oli perään pingottava. Hyvin kuitenkin pysyin poikien vauhdissa, enkä edes kaatunu kertaakaan! (Paitsi kerran hississtä poistuttaessa, mutta ei sitä lasketa eihän?)

Keli meitä ei tosin hirveesti helliny. Siinä missä Grenoblessa Alpeilla lasketellessa aurinko paisto ilman tuulen häivääkään, tällä kertaa oli ihan päinvastanen tilanne. Tuuli puhku ja puhalsi lunta/vettä/jäätä/räntää naamalle eikä paikoittain nähnyt yhtään nenäänsä pidemmälle. Pahimman myräkän ajaks mentiin kuitenkin syömään ja myöhemmin juotiin kuppi kuumaa. En ees tiiä montako tuntia lasketeltiin, mutta monta joka tapauksessa. Jalat oli hellinä illalla!

Kamojen palautuksen jälkeen suunnattiin takasin bussiin ja majotustiloihin. Illalla mut esiteltiin virallisesti koko jengille ja vietinkin tosi kivan illan muiden mun ikästen nuorten kanssa jutellen ja korttia pelaten! Yöllä mentiin myöhään nukkumaan, aamulla herättiin aikaseen, hengailtiin syötiin pakattiin tavaramme autoon ja lähdettiin kotia. Sen verran vähille yöunille jäin että tänään aamulla herätessä olikin sitten päänhalkaiseva migreeni. Mutta mitäs pienistä, hauskaa tuli ainakin pidettyä!

Tänä iltana ollaan vissiin vielä menossa kattomaan leffaa Yves Saint Laurentista, huomenna olis karate ja lauantaina treffataankin vaihtareitten kanssa pitkästä aikaa! Niitäkin veijareita tullu jo ikävä ❤