Täydellinen tiistai

Moi! Kiitos ihan hirveesti tohon edelliseen postaukseen tulleista kommenteista, sain niistä paljon tsemppiä ja nyt oon taas valmis koulun haasteisiin! :D Ironisesti kyllä heti tiistaista eteenpäin hommat alkokin sujua koulussa jo paremmin, olis vissiin pitäny postata jo aikasemmin.. ;)

Tiistai oli kyllä yks parhaimmista päivistä tähän asti, ja aattelin nyt kertoo teille siitä oikeen pitemmän kaavan mukaan. Kuvia ei kyllä ihan hirveesti nyt oo kun en tajunnu ottaa niitä päivän mittaan, mutta ehkä tää tästä!

Tiistai-aamuna heräsin 7.20 ja tuntia myöhemmin pönötin jo linkkipysäkillä. Koulu mulla alko tuntia myöhempään kuin normaalisti, eli päivä oli alusta asti jo loistava! :D Ekan oppitunnin jälkeen mulla oli tunnin hyppy, jonka vietin mun Sébastienin, Cyrilin ja Lisan kanssa. Tiistai-aamun hyppytunnista on tullut jo meidän neljän yhteinen juttu, ihan ekoista kouluviikoista asti ollaan vietetty se yhdessä. Käytiin lähimarketista ostamassa kokikset (tölkki makso 40 senttiä HAHA) ja jumituttiin sinne kun ei kassat oikeen toiminu. Niin niin ranskalaista..

Hyppytunnin jälkeen mulla alko historia&maantiedon tunti, ja tällä kertaa sain niitä luvattuja extratehtäviä! Okei, ne ei oikeen ollu haastavia mulle (eri aikamuotojen muodostamista ja verbien taivutteluja) mutta kertaus on opintojen äiti. Tunnin jälkeen kävin Maureenin, Célinen ja Camillen kanssa syömässä. Oli oikeesti hyvää jauhelihapihviä ja jälkkäriks eclair nam!

Koulun seinä sisäpihan puolelta ja keskeneräinen remppa. Ton takia koulussa on aina kylmä!

Ruoan jälkeen mentiin tiede-ekonomia-mikälie tunnille, jossa pääsin jälleen lukemaan ääneen koko luokan kuullen. Normaalisti nää kaikki nauraa mulle kun lausun jotain sanoja aivan väärin, mutta tällä kertaa kaikki oli harvinaisen hiljaa ja sain lopetettuani vielä suuret kehut miten mun ranska on edistyny kuulemma ihan huimasti! Muutenkin tiistaina sain pitkin päivää eri ihmisiltä hirveesti kehuja, ihanaa että oikeesti edistyn!

Kaks vikaa tuntia oli liikkaa, eli mun tapauksessa käsipalloa nyt ekan kolmasosan vuodesta. Meidät on käsipallossa jaettu neljään eri tasoiseen joukkueeseen, ja koska mun hyvä kaveri Camille pelaa parhaitten joukkueessa, on mut pistetty sinne kanssa. Voitte siis kuvitella miten oon välillä hukassa niitten kanssa.. :D Tällä kertaa mut pistettiin maaliin, ja ekan torjunnan tehdessäni sain ihan mielettömät ablodit ja kannustukset, kaikki tuli heittämään ylävitosia mun kanssa ja onnitteli :D Tuli niin sellanen tunne että kuulun jo tähän porukkaan, ihan mieletöntä!

Suoraan liikkatunnin jälkeen hyppäsin mun hostisän autoon, jonka kyydissä minä ja Sarah mentiin Metziin. Metzistä napattiin Sarahin serkku mukaan, ja juostiin Nancyyn suuntaavaan junaan. Suuntana meillä oli Nancy Cougarsin eli paikallisen korisjoukkueen kotipeli hallitsevaa mestaria Nanterrea vastaan.

Tää peli meillä oli ollu suunnitteilla jo jonkin aikaa, kuulemma nää oli suunnitellu sitä jo ennen kun olin ees saapunut Ranskan maankamaralle. Tähän väliin voisin sanoa pelanneeni 7 vuotta koripalloa ja toimineeni korisvalmentajana kaksi vuotta. Oltiin vaan ootettu tarpeeks kovaa vastustajaa (Nancylla on mestaruus vuodelta 2011).

Se kun tonne areenalle marssi ja kuuli sen musiikin, pallon pompotuksen ja sen vikinän mikä tulee kun koriskengillä jarruttaa tossa parketilla. Ihan kun olis kotiin tullu! Yleisöä oli paikalla päälle 5000 ihmistä, kaikki huus ja hurras ja eli sitä peliä ihan täysillä, allekirjottanut mukaan lukien!

Fanikerho! Jokaisen Nancyn tekemän korin jälkeen ne heitti paperisilppua ja huus ihan hirveesti!

Peli oli tosi tasanen ja jännittävä ja pelaajat tietty tosi taitavia! Näin ihan mielettömiä donkkauksia ja ajoja ja kuvioita ja vaikka mitä. Mulla ei oikeesti riitä sanat kertomaan sitä fiilistä ja tunnelmaa tuolla salissa!



Viimeiset kuusi sekunttia Nancy johti kahdella pisteellä, mutta viimeisellä sekunnilla Nanterren pelaaja donkkasi, ja peli päättyi tasan. Jatkoaika oli myös tasanen, kunnes viimeisen minuutin aikana ensin Nanterre sai tehtyä yhden korin, jonka jälkeen he saivat vielä Nancyn virheen takia kaksi vapaaheittoa. Peli hävittiin 68-72, mutta siitä huolimatta en olis parempaa peliä ees voinu toivoa.

Nancyn vika kori

Voitte vaan kuvitella miten innoissani olin tosta pelistä, tää oli ihan mun huippuhetkiä koko mun tähänastiselta vaihtarivuodelta! Pelin jälkeen ajettiin serkkujen kaa Metziin ja sieltä takaisin kotiin, jossa oltiin vasta puolenyön jälkeen. Pikkusen väsytti keskiviikkona mutta oli se sen arvosta!

Tällänen oli siis mun tiistai. Kunnollisen päivä kanssani- postauksen aattelin kyllä toteuttaa vielä jossain vaiheessa (jos kiinnostaa?) mutta tässä oli vähän esimakua mun arkeen.

Ps. 60 lukijaa jee! Kiitos ❤