31. joulukuuta 2013

All I want for christmas is new years eve

Hupsista mikä viikon mittainen blogitauko mulle tulikaan! Totta puhuakseni koneelle en päässyt ollenkaan viimesen neljän päivän aikana, eikä niitä edeltävinä päivinäkään hirveesti luppoaikaa ollut.. Parempi kuitenkin myöhään kun ei milloinkaan eiks niin? ;)
Viikon verran myöhässä tuun nyt kertoilemaan teille vähän joulukuulumisia ja välipäivien hulinaa! Jouluahan tuli tosiaan vaan kolmesti tänä vuonna vietettyä, mutta siitä lisää tuonnenpana!



Jouluaattoaamu alko perinteiseen tapaan kalenterin viimeisen luukun avaamisella. Sen jälkeen mikään ei oikeen enää mennykkään mun perinteiden mukaan. Aamupalalla meillä oli riisipuuron sijasta paahtoleipää, ja telkkarista pauhas joulurauhan julistuksen sijaan musavideot. Vähän tuli jo ikävä kun kaverit pistivät whatsappiin viestejä jouluaterian ja joulusaunan jälkeen, täällä Ranskassa kun ei ollut oikeen mitään ohjelmaa koko päivänä!
Illalla pääsin sitten jouluSUIHKUN kautta laittamaan mekon päälle ja katolilaiseen joulumessuun! Messun jälkeen keräännyttiin sukulaisten kesken tänne, jaettiin lahjat, skypeteltiin mun perheelle ja näitten pojalle Meksikoon ja jaettiin lahjat. Sain mun vanhemmilta Suomesta mm. lipun Cheekin elokuiselle keikalle ja suklaata, ja mun hostperheeltä Thomas Sabon käsikorun ja aivan ihanan valokuvakansion, täynnä valokuvia mun edellisistä neljästä kuukaudesta ! ❤ Mulla alko kyyneleet valua ja menin ihan sanattomaks, on tää mun hostperhe niin rakas!



Kyyneleiden pyyhkimisen jälkeen riennettiinkin jo joulupöytään. Alkupalana meillä oli hanhenmaksaa, lohta ja simpukoita, mitkä ovat täällä perinteisiä jouluruokia. Pääruokana meillä oli perunaa ja ankkaa, sen jälkeen juustot ja jälkiruuaksi kaksi jouluhalkoa! Vähän erilaiset pöperöt kuin Suomessa, mutta kelpas mulle joka tapauksessa!



Itse joulupäivänä suunnattiin jälleen kirkkoon, tällä kertaa katsomaan mun hostsiskon esiintymistä joulukuvaelmassa! Kirkon jälkeen pakkauduttiin autoon ja riennettiin jo sukulaisten luo. Avattiin muutamat lahjat ja istuttiin jo toista kertaa notkuvan joulupöydän ääreen. Oli lohta ja hanhenmaksaa, kalkkunaa ja kinkkua, täytettyjä tomaatteja ja papuja ja vaikka mitä, eikä se jälkiruokapöytäkään kakkoseksi jäänyt! Lähes koko päivä vierähtikin siinä ruokapöydässä istuen ja sukulaisten kanssa jutellen, illalla palattiin takaisin kotiin ja mentiin suoraan nukkumaan.




Tapaninpäivänä torstaina heitettiin urakalla vaatetta laukkuun, napattiin isovanhemmat mukaan ja lähdettiin jälleen Grenoblen suuntaan mun hostperheen serkuilla käymään. Yli viisi tuntia tien päällä polvet suussa, ei paljoo naurattanu viimeisen tunnin aikana.. Perillä meitä kuitenkin ilostutti pieni 4-vuotias Eliot ja lähes valmis ruokapöytä. Eikä muuten syöty mitään ihan perusmättöä, lautaselle rätkästiin sitruunapastaa venäläisen kaviaarin kanssa (enkä nyt edes vitsaile!)!





Perjantaina oli alkuperäsen suunnitelman mukaan tarkotus lähteä laskettelemaan, mutta nukuttiin koko lauma sitten tyylikkäästi sen verran pommiin, ettei ollu mitään järkeä enää lähteä ajamaan kahden tunnin matkaa vuorille. Iskettiin sitten tyylikkäät vaelluskengät jalkaan ja lähdettiin autolla kohti vuoria. Käveltiin pienessä pikkukylässä ja käytiin museossa, jossa sain kuunnella kaikki infot tollasesta radiopuhelimen näkösestä vekottimesta englanniks. Ja arvatkaapa oliko Suomi taas kerran leikattu maailmankartalta pois...
Nuo maisemat tuolla Grenoblessa päin on kyllä aivan mielettömät. Niin hienot, ettei ne näytä edes tosilta, vaan joltain tietokoneruudulta joka näyttää kuvaa vuorista. Grenobleen on siis vielä tänä vaihtovuonna päästävä!
Pikku vaellukselta kotiin päästyämme katottiin leffaa ja googlattiin lippujen + välineiden vuokraushinta, ja saatiin sellanen lopputulos, ettei rinteeseen olis meillä mitään asiaa. Oltiin Sarahin kanssa tosi pettyneitä, me oltiin kuitenkin odotettu nimenomaan sitä laskettelua tältä reissulta.





Lauantai-aamuna revittiin kuitenkin ittemme puoli kuuden aikaan ylös, ja tunnin päästä oltiin jo matkalla kohti vuoria. Kaksi tuntia kulu kevyesti auringonnousua vuorten lomasta ihastellen (ja ehkä vähän torkkuenkin..krhm). Syötiin aamupala ja lähdettiin Sarahin kanssa kiertelemään ja kuvailemaan hiihtokeskusta, ja ehkä vähän niitä vuoriakin. Kateudesta vihreinä kateltiin, kun kaikki muut laskivat rinteissä, kantoivat lautoja ja suksia olallaan ja vetivät monoja jalkoihin. Törmättiinkin sitten pian eräässä urheiluliikkeessä välinevuokraus-tarjoukseen, etittiin hostvanhemmat käsiin ja pyydettiin nätisti. Ja niinhän siinä kävi, että...




... reilun puolen tunnin päästä meikäläisellä oli sukset jalassa ja neljän tunnin lippu vasemmassa taskussa! Luciella oli samanlainen setti kun mulla, ja Sarahilla kahden tunnin lautailukurssi. Korkein rinne lähti 2100 metrin korkeudesta ja voi jummi niitä maisemia sieltä korkealta!
Neljän tunnin jälkeen nälkä kurni jo siihen malliin, että ruokaa oli saatava. Ruoan jälkeen kipaistiinkin bobsleigh-radalle (siis mikä tuo sana on suomeks?!?!?). Mun hostvanhemmat oli saanu joululahjaks kyydin tollasessa valkoisessa kelkassa koko bobsleigh-radan lävitse. Itse rata oli valmistettu aikoinaan Olympialaisia varten, eli aika ainutlaatuisesta jutusta oli kyse! Meno oli kuulemma villiä, olisin ite halunnu kanssa kokeilla, ehkä joskus toiste sitten (:

Bobsleigh-radalta takaisin hiihtokeskukseen päästyämme, oli paikan päällä alkanu aivan järkyttävä lumipyry. Ranskalaisittain meillä ei ollut autossa kuin kesärenkaat, lunta tuli ainakin se 10cm ja me oltiin vuoren huipulla. Kyllä muuten pelotti kun lähdettiin ajamaan! N. 8km/h ensimmäiset kymmenen mutkaa, ja sen jälkeen tiet olivatkin jo sulia. Vahingoilta selvittiin siis tällä kertaa, mutta kyllä pelotti!





Eilen ei sitten mitään hirveen erikoista tapahtunukkaan. Katottiin leffoja, käytiin ulkoilemassa ja päästiin ajelulle mun hostäidin veljen kesäautolla! Illalla vedettiin kolmatta kertaa viikon sisään juhlamekot päälle ja suunnattiin joulupöytään! Kanaa, perunoita, juustoja ja jälleen jouluhalko jälkkäriksi, voi sanoa että on tullut jouluruokaa nyt ihan kunnolla syöneeksi! Tänään herättiin aamulla, työnnettiin laukut takaisin auton perään ja lähdettiin kotia.

Sellainen joulu ja eka lomaviikko tälläkertaa! Tästä eteenpäin hulinaa sitten riittääkin siihen malliin, että seuraava postaus taitaa tulla vasta seuraavan hostperheen luota... hui! Hyvää uutta vuotta 2014 kuitenkin jokaiselle, tehdään ensi vuodesta vielä parempi kuin tämä edellinen oli! ❤

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti