Hello MTV, and welcome to my crib!

Moi! Multa on kyselty jo vähän tätä talon esittelypostausta niin aattelin nyt pistää sen tulemaan. Asun siis Illange -nimisessä pikku kunnassa ihan Thionvillen ulkopuolella (alle 10min autolla Thionvillen keskustaan), täällä on about 3000 asukasta.

Tää talo on kuulemma hyvin tyypillinen Lorrainen alueen talo, ikkunoineen ja väreineen kaikkineen. Parkkipaikka jää kuvan toiselle puolelle (selän taakse, miten tän nyt sanois..)



Ovesta sisääl tullessa päästään tälläseen kapeeseen käytävään, jonka oon huomannu olevan melkein joka talossa täällä. Käytävän päässä on vessa, vasemmalta pääsee autotalliin ja kodinhoitohuoneeseen, ja oikealta itse taloon. Ja ei, mulla ei oo mitään käryä mitä noi kaks kurpitsaa tossa tekee :D Mutta ne on ollu siinä sitä asti kun mä tänne tulin. 



Olkkarissa on maailman pehmein sohva ja telkkari, jossa on ainakin 17 eri musavideokanavaa. Musiikki siis raikaa täällä ihan kokoajan, sopii kyllä mulle! Tää mun hostperhe on aina ihan ihmeissään kun tiiän kaikkien englannin kielisten biisien sanat ulkoo ja laulan mukana. Se on kuulemma harvinaista ahah :D



Olkkarista oikeelle mennessä päätyy tälläseen huoneeseen. Tää on kuulemma ruokailuhuone, muttei me olla vielä kertaakaan täällä syöty :D Sen sijaan tää tuntuu olevan epävirallinen naulakkohuone tai jotain, ainakin mun käskettiin vaan heittää mun takki tohon tuolin selkänojalle. Toisin sanoen mulla ei oo mitään käryä tän huoneen ideasta.



Olkkarista suoraan eteenpäin mentäessä päätyy keittiöön. Yks suuri ero verrattuna kotoSuomen lähes jokaiseen keittiöön on se, ettei näillä oo mikroa! :D Siitä voitte sitten päätellä miten paljon täällä syödään eineksiä, vastaus on ettei ruokana juuri yhtään. Tosi yleistä on myös jääkaapin ns. piilottaminen, näiden keittiössä se löytyy tosta Sarahin (punahupparinen) selän takaa kaapin sisästä.

Tää kuva on meidän kolmen sisaren viimeseltä lomapäivältä kun vanhemmat oli töissä ja meidän piti itse kokata ruoka. Tehtiin pastaa ja tomaattikastiketta ja jälkkäriks suklaakakkua joka ehkä saattoi palaa uunissa eheheh. Sarah on siis 16 vuotta ja Lucie täytti just 10.



Keittiöstä pääsee näitten ihanalle takapihalle! Ton pöydän ääressä ollan syöty tosi usein kun on ollu hyvä sää ja kerran vaikka satokin. Takapiha on tollanen tosi pitkän mallinen, ja sen perältä löytyy mm. omena- luumu- ja mirabellepuut. Lisäks siellä kasvaa mm. tomaattia, kurkkua ja sipuleita. Lähiruokaa arvostetaan paljon!

Oon myös huomannu että tollanen valtava uima-allas (joka nojailee tohon pensasaitaan) on tosi yleinen ja löytyy ainakin joka toisesta pihasta. Se on täällä vastaavassa suosiossa kun trampoliini Suomessa ja päinvastoin.



Ja takaisin sisätiloihin. Olkkarista lähtee portaat yläkertaan. Suoraan portaiden yläpäässä on vierashuone/tietokonehuone (jossa ei oo koskaan kukaan, Ipad vie voiton) ja oikealta pääsee Lucien huoneeseen. Vasemmalta lähtee käytävä, jonka varrella on oikealla puolella kylppäri ja vessa ja vasemmalla vanhempien huone.



Myös tämä paholainen majailee yläkerrassa. Kyseessä on siis lankapuhelin, joka löytyy joka talosta Ranskassa. Tää soi about 700 kertaa päivässä, mutta mä oon pyhästi päättäny olla vastaamatta siihen. Jotenkin niin outoa että täällä nää on vielä niin suosittuja, kun ei meillä kotona Suomessa oo ollu vastaavaa kymmeneen vuoteen.. :D



Käytävän päässä on meidän lasten "viihtymishuone". Täällä on siis kattava leffa- wii- ja xbox-pelivalikoima, Lucien lelut tossa oikealla ja vasemmalta pääsee Sarahin huoneeseen. Toi sohva on kanssa niin mukava aijaijaij ❤ Tästä huoneesta lähtee myös portaat kolmanteen kerrokseen, eli toisin sanottuna mun huoneeseen.



Mun huone. Mulla on iso parisänky täällä, lumilauta katossa ja kattoikkunat. Rakastan tätä huonetta ihan hirveesti ja etenkin tää sänky on maailman mukavin. Ainut huono puoli tässä huoneessa on helteellä sisään paistava aurinko, joka nostaa huoneen lämpötilan helposti +40 asteeseen. Silloin meikäläinen roudaa kaikki kamani alakertaan ja pistää ilmastoinnin hyrräämään, jotta pääsen tänne illalla taas nukkumaan. Ja joo, mun bleiseri on nykyään hiukan eri näköinen.



Tässä vielä näkymät mun ikkunasta. Kirkko on siis ihan muutaman metrin päässä, ja sen kellot soi ihan miten lystää. Aina tasatunnein, puolituntisin, varttia yli ja vaille sekä silloin milloin sattuu. Sointi kuuluu koko talossa, mutta oon jo niin tottunut siihen ettei se haittaa. Ja kertaakaan en oo menettäny yöuniani sen takia!



Siinä vielä iloinen vaihtari kameransa kanssa. Tänään leivoin hostperheelleni mustikkakukon (ekaa kertaa elämässäni ahah) ja siitä tuli ihan mielettömän hyvää, Lucie ei vaan lämmenny. Mä tykkään tästä talosta ja etenkin perheestä ihan hirveesti, mä oon oikeesti jo tän perheen jäsen. Esimerkiks tän perheen äiti on otattanu joka vuos kuvan näistä lapsista koulua varten (bussikortteihin, lounaspasseihin yms.) ja keränny ne kuvat albumiin. Ja tältä vuodelta siellä pällistelen myös minä! Lucie on ihan innoissaan, se pitää kuulemma ens viikolla koulussa esitelmän Suomesta ja pyys mua auttamaan siinä ja opettamaan sille suomenkielisiä sanoja. Korvapuustin ja hyvää yötä se osaa jo! :D Täällä mun on oikeesti tosi hyvä olla ja tällä saan olla just niin ku ite lystään. Je ils aime ❤

Nyt meen valmistautumaan tulevaan kouluviikkoon (apua), heippa! (:

Ps. Oisko teillä heitellä jotain postaustoiveita? Antaa palaa vaan kaikki hulluimmatkin ideat!

**

This is my home, here I belong. I love my family.